Olen aina suunnattomasti arvostanut ja mielenkiinnolla
seurannut arvoisien kansanedustajiemme työskentelyä varhaisteini-iästä lähtien
viimeisen neljännesvuosisadan. Itsekin olen aika ajoin miettinyt politiikkaan mukaan
lähtemistä. Olen todennut vastuullisuuden aina niin painavaksi, että olen vielä
kypsytellyt tietämystä ja osaamista.
Ja joka ikinen kerta,
kun kansanedustajat ovat itse nostaneet omia palkkojaan, olen puolustanut teitä.
Olen yrittänyt selventää äidilleni, vaimoilleni, lapsilleni, parhaalle
ystävälleni, pomoilleni, naapurille ja tuntemattomille kaikissa sadoissa
keskusteluissa kuinka tärkeää työnne on, jonka meidän puolesta teette, ja
kuinka suunnattomasti arvostan sitä vastuullisuutta, jota teiltä vaaditaan.
Yhtäkkiä huomaan, että sen lisäksi, että olen ollut kannassani ainoa, saatan
jopa olla ollut väärässä kaikki nämä vuodet.
Olen tottunut seuraamaan otteitanne uutisissa,
ajankohtaisohjelmissa ja lehtien sivuilla. Keskustelua on käyty eduskunnassa,
toreilla, puoluetapahtumissa, televisiossa kohtuullisen asiallisesti ja
kiihkottomasti. Tänä päivänä tuntuu, että keskustelua käydään yksinomaan
kotisohvalta, saunamökin portailta tai olohuoneista, ehkä hätäisesti känny kädessä
kävellessä ainoana mediana Facebook tai Twitter.
Mitä keskusteluun ja sen laatuun tulee, niin järkytys on
ainoa sana kuvaamaan tunnetilaa tällä hetkellä. Pasi Sillanpää kirjoitti oivallisen blogikirjoituksen Uudessa Suomessa
siitä kuinka vallalla tuntuu olevan niin kauhea oikeassa olemisen pakko, että
keskustelua ei synny.
Kansanedustaja Immonen, taisit taas hetkeksi unohtaa
asemasi. Ainakaan mielestäni kansanedustajalle sopiva vastuullinen keskustelu
ei ala Facebookissa keskellä yötä ”sotahuudolla”, joka ei selittele eikä
selvennä mitään, vaikka väität sen käsittelevän yhtä tulevaisuuden ehkä
suurimmista poliittisista kysymyksistä tässäkin maassa eli multikulturalismia.
Eikö voinut odottaa puoluekokoukseen tai eduskuntaan? Ottaa yhteyttä
toimittajaan kenties. Kelle muuten
kirjoitat? Koska meillä täällä uljaassa Suomessa on ollut tapana käyttää suomea
paitsi teininä, kun ei osata sanoa mitään, mutta pitää tehdä vaikutusta
tyttöihin tai kavereihin.
Kansanedustaja Aalto, jos joku puolue on historiassa
yrittänyt profiloitua suvaitsevaiseksi, niin mielestäni Vihreät. Siitä
profiloitumiskakusta oli jäljellä se viimeinen palanen ja sinun piti sen
jälkeen syödä lautaselta murusetkin. Et
sitten malttanut odottaa blogikirjoitustasi vaan piti mennä – kuinka ollakaan –
olemaan heti oikeassa nopeasti Facebookissa, aivan kuin oikeassa oleminen olisi
kiinni nopeudesta. Itse olen ajatellut toisin päin: hitaasti hyvää tulee,
etenkin isoissa ja tärkeissä asioissa.
Blogi olisi jo ollut hieman parempi media asialliselle
keskustelulle, mutta taisi taas olla kiire olla oikeassa. Pasi Sillanpää
blogissaan kirjoittaa keskustelun onnistumisesta seuraavasti:”Keskustelussa pyritään menemään eteenpäin…
Aina ei tarvita suunnan väkivaltaista vaihtamista.” Mutta sinä kansanedustaja
Aalto teet juuri päinvastoin ja viet vielä pidemmälle. Et keskustele ollenkaan,
koska olet tietenkin aina oikeassa. Tämän lisäksi ilman mitään riittäviä ja
asiallisia perusteluita vedät asiat yhteen: Immonen puhuu multikulturalismia
vastaan > mainitsee sanan taistelu = Suomen vastarintaliike > Suomen
vastarintaliike hakkaa kolme ihmistä Jyväskylässä = Immonen usutti = Immonen
vastuussa = Perussuomalaiset ulos hallituksesta (haluaako Vihreät tilalle näin
pahasti?). Sanoisin kouluja käyneenä ja
ihan maalaisjärjellä, että aika hataralla mennään. Ja todistusaineistona yksi kuva!
Jos palataan kuitenkin hetkeksi teidän työhönne – siihen jota
olen niin kovasti arvossa pitänyt. Lyhyesti, teidän tehtävä, maalaisjärjelläni,
on ottaa asioita käsittelyyn, perehtyä niihin, keskustella ja ehkä hieman
väitellä ja todistella asioiden taustoja ja vaikuttimia sekä seurauksia
tulevaisuudelle. Ja lopulta tehdä ne kiperät päätökset, joiden teidän tulisi
tietää aina olevan kompromisseja. Kumpi arvon kansanedustajista on mielestänne
hoitanut edellä mainittuja tehtäviä arvokkaalla kansanedustajalle sopivalla
tavalla aiheesta maahanmuutto tai multikulturalismi tai monikulttuurisuus?
Omasta katsontakannastani te olette työkavereita, kollegoja. En ole nähnyt enkä
kuullut, vaikka selkään puukottajia aina riittää, moista käytöstä kollegaa
kohtaan ikinä. Teidän pelleilynne sosiaalisessa mediassa muistuttaa
kansanedustajan työskentelyä enemmän kahta 5-vuotiasta hiekkalaatikolla
heiluttelemassa pippeleitään ja kinastelemassa kummalla on isompi (edes tietämättä
onko tai mitä merkitystä sillä mahdollisesti on). Tietäähän sen mitä siitä
seuraa: lapiolla hiekkaa silmiin ja sitten kirvelee ja itkien äidin helmaan.
Toi alotti!
Mitä kansanedustaja Aallon blogiin ja kuvatodisteluihin
tulee niin todistelusi on seitin ohut. Toivottavasti kansanedustaja Immonen osaa
olla jatkamatta sotaa. Edelleen pohdin myös onko kansanedustaja Aalto varma,
että tuollaisen kuvan, jossa on syyttävää ja pahennusta aiheuttavaa materiaalia
tietyistä yksityishenkilöistä, joita kansanedustajan vaikutusvallalla julkisesti
tuodaan esiin työpaikkoja myöten, täysin laillista. (Rikoslaki, 24 luku, 8 §)
Ps. En pistäisi pahakseni, vaikka jokainen kansanedustaja
jäisi pois sosiaalisista medioista. Ainakin siksi aikaa, ettei politiikkaa
tehdä twiiteillä tai Facebookissa hetken hurmassa. Teille on oikeasti arvokas
tehtävä. Meidän tulevaisuus on teidän käsissänne – ja me olemme teille sen
vastuun antaneet.
Pps. Saman kylän poikia kun ollaan, niin poikkea Touko
kahville, ostan pullaa, jos ennalta ilmoitat tulosta. Katsotaan sitä
multi-juttua. Voin hieman avata mitä haparoiden arvelen Ollin ehkä tai jotain
sinne päin yrittäneen sanoa. Kutsun sitten toisen kerran Ollin tekemään
välilaskun, matkalla kun asun, ja nyhdän hänestä irti mitä hän oikeasti
tarkoitti. Katsotaan sitten kolmas kerta yhdessä, niin uskon että ollaan jo
ainakin lähempänä ymmärrystä.
Ppps. Saa jakaa
Ppps. Saa jakaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti