Heitetään kummilapset veden mukana - otetaan kummivaltio!

Suomen hallitus on tehnyt päätöksen leikata kehitysyhteistyömäärärahoja 330 miljoonalla. Leikkaus on iso, joskin osa leikkauksiksi luetaan lainoiksi siirrettävistä rahoista. Yli 100 miljoona siirretään Suomen kehitysapumaita lainottavaan yhtiöön.

Kehitysavun suhteen mielipiteet vaihtelevat: laidasta toiseen. Pitäisi lisätä 0,7 % tavoitteeseen, joka YK:ssa asetettu – johon vain muutama valtio yltää. Ja toisten mielestä pitäisi lopettaa kokonaan. Nykyisen tilanteen maailmalla – lähinnä Afrikassa ja osassa Aasiaa – ollessa myrskyisä sotien raadellessa ja tuottaessa ennätysmäärin pakolaisia on selvää, ettei Suomi tässä maailman ajassa voi pysyä tästä kaikesta irrallaan.

Jos pakolaisongelmaan ja ylipäätänsä etsitään joko tai ratkaisua, olisi mielestäni huomattavasti helpompi ja käytännöllisempi auttaa siellä missä apua tarvitaan kuin ottaa valtavia pakolaismassoja kotimaahan. Kotouttamisen ongelmat kun tuntuvat olevat ylipääsemättömän vaikeilta mikäli seuraa naapuriemme kokemuksia, jotka ajallisesti ja määrällisesti ovat Suomea ”edelle”.

Kehitysyhteistyön määrää suurempi ongelma tuntuu olevan laatu ja projektien määrä. Pieni Suomi jakaa ”pientä” kehitysapuaan (alle miljardi) 1 200 projektiin, yli 500 järjestön kautta, 103 maahan!!! Onko tässä mitään järkeä. Pienistä puroista kertyy vaikka joki, mutta liian pienet kuihtuvat ennen sitä. Jos itse haluaisi vapaaehtoisesti auttaa lähimmäisiä 1500 euron kuukausi tuloilla, voisin prosentin osuudella jeesata jota kuta 15 eurolla. Siitä voisi olla pientä apua todellisessa hädässä olevalle. Entä jos antaisin rahani 1 200 projektiin, joilla autetaan 103 ihmistä – jokainen voi laskea itse.

Ehdotan seuraavaa: otetaan kummilapsen sijasta kummivaltio. Pienenä valtiona tuskin voimme suuresti vaikuttaa esim. Nigerian kokoisen väkilukujättiläisen tulevaisuuteen, mutta elintasomme on sen verran korkea, että voisimme tehdä ihmeitä valitessamme kummiksi väkiluvultaan samankokoisen valtion (tai kaksi). Wikipedian listalta silmille hyppii kovastikin Eritrea. 

Apu varmaan olisi tarpeeksi, väkeä reilut 6 miljoona. BKT n. 4,7 miljardia. Minkälaisen piristysruiskeen tekisi 500 tai 700 miljoonaa (tai mikä lopullinen summa olisikaan)? Lonkalta veikkaan, että valtava.

Eli siitä vaan suomalainen erikoisosaaminen ja tutkijat töihin. Keksitään maalle optimaalisimmat teollisuudenalat ja koulutetaan ihmiset huipulle asti. Poliitikot tehkööt bilateraalisen sopimuksen, jossa avulle määritellään ehdot, säännöt ja tavoitteet. Mikäli kaikki menee suunnitellusti viisi vuotta, niin voimme jatkaa toiset. Kymmenen vuoden jälkeen jotain luulisi jo tapahtuneen ja seuraavat kymmenen (5+5) sopimus puolet lainana ja puolet apuna ja lopulta kolmas vuosikymmen tarvittaessa laina-apuna. Tässä vaiheessa Eritrea onkin jo noussut Afrikan johtavaksi valtioksi joka saralla ja voimme jatkaa normaaleja kauppasuhteita ja ottaa seuraavan kummin. Viimeisenä klausuulina on tietenkin huikean taloudellisen ja sivistyksellisen kehityksen jälkeen Eritrean velvollisuus ottaa kumminaapuri ja jatkaa auttamista.

Jos Eritrea ei käy poliittisen tilanteensa vuoksi, niin huomasin Afrikassa olevan pari muutakin valtiota: Togon BKT n. 7 miljardia, Keski-Afrikan 3,8 miljardia, Liberia n. 3 miljardia… No, eiköhän noita kummeja riittäisi ihan jokaiselle länsimaiselle hyvinvoivalle demokratialle.

Ah, kuinka ihanaa olikaan pelastaa maailma! Nyt voikin alkaa viikonlopun hyvillä mielin elokuvalla Gandhi.