Fasisti! Rasisti! Vihervasemmisto! Suvakki! Polakki! Ääri-sitä-tätä! Minä vs. Nuo! Taisteluhuuto! Mielenilmaus! MONIKULTTUURISUUS! alkoholi...

Wali Hashi nosti kesken Immos-kohun kissan pöydälle. Hashin mielestä suomalaisten alkoholikulttuuri on suurin uhkamme eikä suinkaan ulkomaalaiset  tai immoset. Ettäs kehtaa! Mokoma somali((a)lainen) tai mikä lie. Hänen kissansa sutaistiin nopeasti pöydältä, kuten kansallisiin tapoihimme kuuluu. Sen sijasta suvakki, rasisti, multi-fasisti keskusteluista niin toimittajat, puolue aktiivit kuin tavan tallaajat ovat vääntäneet peistä sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja niiden keskustelupalstoilla enemmän kiihkolla kuin järjellä ja järkiperusteilla. Keskustelu on laineillut Immosesta, Breijvikiin,  natseihin, goebbelseihin ja hitlereihin, Jyväskylän mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaisuuksiin.

 Mieltä osoitettiin monikulttuurisuuden puolesta ilman, että kukaan olisi kuunnellutkaan puhetta multikulturalismi- tai maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta.  Jyväskylässä osoitettiin mieltä rasismia ja fasismia vastaan. Itse jään ”innolla” odottamaan seuraava syytä kokoontua siideri ja oluttölkkejä täynnä olevat reput selässä konserttiin olemaan niin mieltä jostakin. Vaikkapa äärivasemmistoa vastaan ja omaisuuden puolesta - tai vastaan.

Totuus on se, että ihmiset haluavat olla oikeassa ja sopuleina joukossa ja poliitikot keräävät kermasta ylimääräisiä pinnoja puolepoliittiseen äänikirstuun tuskin kenenkään uskaltamatta ottaa mielipiteiden sijasta asioita esille.

Mielipuolikissa naukuu pöydällä sähisten ja raapien kaikkea lähelle pyrkivää samalla, kun mieltäosoittavat ja poliitikot somen tahdissa tallovat keskustelevaa kissaa pöydän alla. Kaikessa on aina suhteellisuutensa. Suomessa on hävyttömän vähän eri etnisiä ryhmiä verrattuna naapuriimme Ruotsiin. Toisaalta esimerkiksi Tunisiaan verrattuna meidän etnisten ryhmien paljous saattaisi aiheuttaa kaaoksen.

Hiljattain uusnatsit pieksivät aatteelliseen vihollisryhmittymäänsä kuuluvan anarkistin mielenosoituksessaan. Mukana oli myös ruotsalaisia (en tiedä nostaako se uutisarvoa, mutta paljon sitä esille nostettiin) Nousi valtava haloo! Kaikkien oli irtisanouduttava väkivallasta - vaikka väkivalloin - ja hallituksen on erottava (Ainakin oman kylän Touko Aallon mielestä, jolle Immosen lisäksi kirjoitin avoimen kirjeen (jonka tosin sisällöltään tulisi puhutella kaikkia edustajia, ja miksei koko kansaa)).

Jyväskylän tapahtumat jäivät historian kirjoihin lauantaina päivällä. Saman päivän puolella aiemmin yöllä myös taksitolpalla oli käyty keskustelua kiivaaseen tyyliin. Väliin tuli hämeenlinnalaismies (aivan kuin emme  osaisi oman kylän poikien kesken asioista ”keskustella”). Käsittääkseni tämä väkivaltainen keskustelu ei ylittänyt uutiskynnystä.

Sunnuntaina mielenosoituksen puiminen sai lisää vettä myllyyn ja lisäksi puitiin uhrin vahinkoja: Jyväskyläläismies ei loukkaantunut vakavasti välikohtauksessa. Kyljet ovat vielä kipeät, hän sanoo."Ehkä siellä on joitain hiusmurtumia, kun potkivat ja hakkasivat kylkiä. Myös päälakeen tuli osumia." Asiasta kirjoitettiin todennäköisesti parin kirjan paksuudelta kaikkea mitä kukin omasta puolue- tai aatepoterostaan keksi ulossuoltaa. Vapaus on uhattuna! Rasistit, fasistit ja persut on pysäytettävä!  Tuhat ihmistä osoitti eilen mieltä tämän puolesta Jyväskylässä (määrä on kohtuullisen merkittävä tällaisessa pikku jyväkylässä).

Sunnuntaina lauantain väkivaltaisen mielenosoituksen jälkipuinnin lomassa parin kymmenen rivin pikku-uutisessa lakonisesti todettiin: ”Luultavasti tämä on sellainen perinteinen nakkikioskitapaus, jolla oli nyt ikävät seuraukset, hän lisää. Tutkinnanjohtajan mukaan alkoholilla oli osuutta asiaan.”

Kaikki poterot oli ammuttu kuolleiksi - kukaan ei kirjoittanut mitään.

Suhteellisuudentajua, kiitos!

Ei mulla muuta.

Avoin kirje kansanedustajille Touko Aalto (vihr.) ja Olli Immonen (Ps): Onko hiekkalaatikolla hauskaa?

Olen aina suunnattomasti arvostanut ja mielenkiinnolla seurannut arvoisien kansanedustajiemme työskentelyä varhaisteini-iästä lähtien viimeisen neljännesvuosisadan. Itsekin olen aika ajoin miettinyt politiikkaan mukaan lähtemistä. Olen todennut vastuullisuuden aina niin painavaksi, että olen vielä kypsytellyt tietämystä ja osaamista.

 Ja joka ikinen kerta, kun kansanedustajat ovat itse nostaneet omia palkkojaan, olen puolustanut teitä. Olen yrittänyt selventää äidilleni, vaimoilleni, lapsilleni, parhaalle ystävälleni, pomoilleni, naapurille ja tuntemattomille kaikissa sadoissa keskusteluissa kuinka tärkeää työnne on, jonka meidän puolesta teette, ja kuinka suunnattomasti arvostan sitä vastuullisuutta, jota teiltä vaaditaan. Yhtäkkiä huomaan, että sen lisäksi, että olen ollut kannassani ainoa, saatan jopa olla ollut väärässä kaikki nämä vuodet.

Olen tottunut seuraamaan otteitanne uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja lehtien sivuilla. Keskustelua on käyty eduskunnassa, toreilla, puoluetapahtumissa, televisiossa kohtuullisen asiallisesti ja kiihkottomasti. Tänä päivänä tuntuu, että keskustelua käydään yksinomaan kotisohvalta, saunamökin portailta tai olohuoneista, ehkä hätäisesti känny kädessä kävellessä ainoana mediana Facebook tai Twitter.

Mitä keskusteluun ja sen laatuun tulee, niin järkytys on ainoa sana kuvaamaan tunnetilaa tällä hetkellä. Pasi Sillanpää kirjoitti oivallisen blogikirjoituksen Uudessa Suomessa siitä kuinka vallalla tuntuu olevan niin kauhea oikeassa olemisen pakko, että keskustelua ei synny. 

 

Kansanedustaja Immonen, taisit taas hetkeksi unohtaa asemasi. Ainakaan mielestäni kansanedustajalle sopiva vastuullinen keskustelu ei ala Facebookissa keskellä yötä ”sotahuudolla”, joka ei selittele eikä selvennä mitään, vaikka väität sen käsittelevän yhtä tulevaisuuden ehkä suurimmista poliittisista kysymyksistä tässäkin maassa eli multikulturalismia. Eikö voinut odottaa puoluekokoukseen tai eduskuntaan? Ottaa yhteyttä toimittajaan kenties.  Kelle muuten kirjoitat? Koska meillä täällä uljaassa Suomessa on ollut tapana käyttää suomea paitsi teininä, kun ei osata sanoa mitään, mutta pitää tehdä vaikutusta tyttöihin tai kavereihin.

Kansanedustaja Aalto, jos joku puolue on historiassa yrittänyt profiloitua suvaitsevaiseksi, niin mielestäni Vihreät. Siitä profiloitumiskakusta oli jäljellä se viimeinen palanen ja sinun piti sen jälkeen syödä lautaselta murusetkin.  Et sitten malttanut odottaa blogikirjoitustasi vaan piti mennä – kuinka ollakaan – olemaan heti oikeassa nopeasti Facebookissa, aivan kuin oikeassa oleminen olisi kiinni nopeudesta. Itse olen ajatellut toisin päin: hitaasti hyvää tulee, etenkin isoissa ja tärkeissä asioissa. 

Blogi olisi jo ollut hieman parempi media asialliselle keskustelulle, mutta taisi taas olla kiire olla oikeassa. Pasi Sillanpää blogissaan kirjoittaa keskustelun onnistumisesta seuraavasti:”Keskustelussa pyritään menemään eteenpäin… Aina ei tarvita suunnan väkivaltaista vaihtamista.” Mutta sinä kansanedustaja Aalto teet juuri päinvastoin ja viet vielä pidemmälle. Et keskustele ollenkaan, koska olet tietenkin aina oikeassa. Tämän lisäksi ilman mitään riittäviä ja asiallisia perusteluita vedät asiat yhteen: Immonen puhuu multikulturalismia vastaan > mainitsee sanan taistelu = Suomen vastarintaliike > Suomen vastarintaliike hakkaa kolme ihmistä Jyväskylässä = Immonen usutti = Immonen vastuussa = Perussuomalaiset ulos hallituksesta (haluaako Vihreät tilalle näin pahasti?).  Sanoisin kouluja käyneenä ja ihan maalaisjärjellä, että aika hataralla mennään.  Ja todistusaineistona yksi kuva!  

Jos palataan kuitenkin hetkeksi teidän työhönne – siihen jota olen niin kovasti arvossa pitänyt. Lyhyesti, teidän tehtävä, maalaisjärjelläni, on ottaa asioita käsittelyyn, perehtyä niihin, keskustella ja ehkä hieman väitellä ja todistella asioiden taustoja ja vaikuttimia sekä seurauksia tulevaisuudelle. Ja lopulta tehdä ne kiperät päätökset, joiden teidän tulisi tietää aina olevan kompromisseja. Kumpi arvon kansanedustajista on mielestänne hoitanut edellä mainittuja tehtäviä arvokkaalla kansanedustajalle sopivalla tavalla aiheesta maahanmuutto tai multikulturalismi tai monikulttuurisuus? Omasta katsontakannastani te olette työkavereita, kollegoja. En ole nähnyt enkä kuullut, vaikka selkään puukottajia aina riittää, moista käytöstä kollegaa kohtaan ikinä. Teidän pelleilynne sosiaalisessa mediassa muistuttaa kansanedustajan työskentelyä enemmän kahta 5-vuotiasta hiekkalaatikolla heiluttelemassa pippeleitään ja kinastelemassa kummalla on isompi (edes tietämättä onko tai mitä merkitystä sillä mahdollisesti on). Tietäähän sen mitä siitä seuraa: lapiolla hiekkaa silmiin ja sitten kirvelee ja itkien äidin helmaan. Toi alotti!

Mitä kansanedustaja Aallon blogiin ja kuvatodisteluihin tulee niin todistelusi on seitin ohut. Toivottavasti kansanedustaja Immonen osaa olla jatkamatta sotaa. Edelleen pohdin myös onko kansanedustaja Aalto varma, että tuollaisen kuvan, jossa on syyttävää ja pahennusta aiheuttavaa materiaalia tietyistä yksityishenkilöistä, joita kansanedustajan vaikutusvallalla julkisesti tuodaan esiin työpaikkoja myöten, täysin laillista. (Rikoslaki, 24 luku, 8 §)

Ps. En pistäisi pahakseni, vaikka jokainen kansanedustaja jäisi pois sosiaalisista medioista. Ainakin siksi aikaa, ettei politiikkaa tehdä twiiteillä tai Facebookissa hetken hurmassa. Teille on oikeasti arvokas tehtävä. Meidän tulevaisuus on teidän käsissänne – ja me olemme teille sen vastuun antaneet. 

Pps. Saman kylän poikia kun ollaan, niin poikkea Touko kahville, ostan pullaa, jos ennalta ilmoitat tulosta. Katsotaan sitä multi-juttua. Voin hieman avata mitä haparoiden arvelen Ollin ehkä tai jotain sinne päin yrittäneen sanoa. Kutsun sitten toisen kerran Ollin tekemään välilaskun, matkalla kun asun, ja nyhdän hänestä irti mitä hän oikeasti tarkoitti. Katsotaan sitten kolmas kerta yhdessä, niin uskon että ollaan jo ainakin lähempänä ymmärrystä.

Ppps. Saa jakaa