Presidentti puhui - Rinne räksytti. Historian suurin pakolaiskriisi

Mobiilisovelluksessa sattui kaksi uutista rinnakkain. Varsinaista yhteyttä jutuilla ei ollut, mutta aihe oli osittain sama - diskurssi taso kahdelta eri galaksilta. Antti Rinne jatkaa lillukanvarsien poimimista toivoen löytävänsä ulkomaalais"keskustelusta" poliittisia pisteitä, jotka demarit tuntuvat hukanneen (kenties ikuisiksi ajoiksi). Rinteen repeat-one-track jauhaa edelleen Soinia ja perussuomalaisia tällä kertaa tölvien Riikka Slunga-Poutsalon sinänsä typeriä kannanottoja. Silti, luulisi Rinteellä olevan muutakin kantaa otettavaa, esimerkiksi niihin ulkomaalaisiin, -taustaisiin ja pakolaisiin liittyen.

Tällä hetkellä Eurooppaa koettelee todennäköisesti suurin pakolaiskriisi maailman historiassa (ja kyllä, sivuutan tarkoituksellisesti  toisen maailmansodan). Mittakaava on valtava ja tuntuu kasvavan ekspotentiaalisesti ja on täysin uusi kulttuurisesta näkökulmasta. Välimeren reittiä tulevia pakolaisia oli vuonna 2013 BBC:n artikkelin mukaan 60 000 ja viime vuonna 219 000. Tänä vuonna saapuneita heinäkuun loppuun mennessä Välimeren reitillä vähintään 220 000 (eli reilut 31 000 keskimäärin kuukaudessa). Heinäkuussa pelkästään Kreikkaan saapui 50 000 pakolaista (vuositasolla tällaiset kuukausiluvut tekisivät 600 000). Vauhti siis kiihtyy ja kun otetaan huomioon pakolaisten kokonaismäärä 60 miljoonaa, joka myös nousee jatkuvasti, ei tulijoista ole pulaa ainakaan useampaan vuoteen (tai vuosikymmeneen). Ja silti rinteillä ja slunga-poutsaloilla on aika näperrellä terminologialla ja puolin ja toisin tilanteeseen suhteutettuna jopa irvokkaalla populismilla.

Se toinen uutinen pelasti siinä Rinteen naaman vieressä päivän. Presidentti Niinistö puhui suurlähettiläskokouksessa presidentille ominaiseen diplomaattiseen sävyyn, mutta mielestäni hyvin voimallisesti. Presidentin mukaan "Eurooppa elää nyt vaaran vuosia". Presidentti myös arvostelee Suomessa aiheesta käytävää keskustelua, aiheesta. Puheessaan Niinistö maalaa uhkakuvia, jotka tulisi ottaa vakavasti huomioon: Schengen-järjestämän sietokyky suurten pakolaismassojen edessä, EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja painopistealueiden löytäminen.

 "Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo EU:lta pikaisesti yhteistä maahanmuuttolinjausta, jonka taakse saadaan myös kansalaiset." Mikäli tällaista politiikkaa ei löydetä ovat katastrofin ainekset valmiit. Mielenkiintoinen painotus presidentiltä sitoutuu lauseen viimeiseen sanaan: kansalaisten on myös hyväksyttävä harjoitettu politiikka. Onko tämä hienovarainen vihjaus, että pakolaisongelman ratkaisu ei löydy siitä, että kaikki otetaan vastaan avosylin? Puheessaan presidentti myös nostaa varoittavan sormensa huomauttaen, että jokaisella maalla on kantokykynsä. Ehkä kantokyvyn rajat ovat menneet jo rikki. Niinistö perää myös politiikan painopistettä: on autettava joko siellä tai täällä eikä vastaukseksi kelpaa siellätäällä.

EU tasolla Angela Merkel ja François Hollande ovat puineet jo asiaa muiden EU-maiden puolesta. Saksa ottaa "innolla" vastaan tulijoita, joita odotetaan tänä vuonna saapuvaksi 800 000, mutta haluaa uudelleensijoittaa ne tasaisesti kaikkin jäsenmaihin. Maassa on myös pelko, että kansa ei tule hyväksymään tällaista määrää vaan muuttuu hyvin kriittiseksi koko EU:n suhteen Saksan ottaessa kaikki nämä tulijat.

Sen sijaan esimerkiksi Slovakia kieltäytyy ottamasta muita kuin kristittyjä. Tämä sanookin ääneen sen, mikä tekee tästä suurimman pakolaiskriisin Euroopan historiassa: tulijat ovat kaikki muslimeja, joka sattuu olemaan Eurooppalaisen kulttuurin kannalta ongelma ja juuri se ryhmä, jota kansan syvät rivit ovat haluttomimpia ottamaan vastaan. Presidentti puheessaan varoittelee  ongelmista, joita suuret muslimipakolaiset tuovat mukanaan (fundamentalismi ja vapaamatkustajat). Olisi naiivia olettaa, ettei näin kävisi. Silti se saattaa olla pieni ongelma sen rinnalla mitä näin suuret äkilliset hyvin erilaisesta kulttuurista tulevat ihmismassat tuovat tullessaan. Niinistö muistuttaa Euroopalla jo itsellään olevan suuria ongelmia ja mullistuksia käsissään ennen tätä.

Riittävätkö Euroopan muskelit? Onko tässä lopun alku EU:lle? Onko tämä Euroopan ensimmäinen suuri islamisaation askel?

Merkel ja Hollande ja lopulta tietenkin Britit tulevat päättämään meidän puolesta jotain. Presidentin kehoitus järkevämpään keskusteluun julkisuudessa ja kulisseissa on kuin viimeinen varoitus. Suomen on välittömästi saatava aikaan jonkinlainen pesunkestävä uuteen tilanteeseen ja Saksan ja Ranskan (ja  Iso-Britannian) tuleviin ehdotuksiin asiain hoidosta soveltuva maahanmuuttopoliittinen työkalupakki.

Mahdollista on myös, että Iso-Britannia tulee juuri pakolaiskysymyksen takia EU:sta irtautumaan eli voidaanko jo kysyä tuleeko tästä EU:n hajottattava kriisi? Euro ei ole siihen pystynyt eikä jatkuva epämääräinen polittiikka kuten ei myöskään Kreikka, mutta miljoonat muslimipakolaiset saattavat hyvinkin kaataa koko palapelin ellei nopeasti kyetä tekemään toimivia oikeita ratkaisuja.

Kokonaisuuden kannalta on muistettava, että tällä tahdilla tulijoiden kokonaismäärä saattaa perusmatematiikalla hyvinkin nousta miljoonaan. Mitä ensi vuonna, jos "tuomme" tai sallimme heidän tulla? Kaksi, kolme vai neljä miljoonaa? Tulijat ovat lähinnä nuoria miehiä, joten heitä seurannee tulevien 3-5 vuoden sisällä perheenyhdistämisten myötä isompi määrä pakolaisia. Tällainen muutos populaatiossa ei kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti tunnu kestävältä kehitykseltä.

Poliittisia tekoja toivoen ja odottaen räksytyksen sijasta.



http://www.unhcr.org/558193896.html

Maanmuuttopolitiikka - tervetuloa rasismi ja segregaatio?

"Suomalaisista 10% ajattelee rasismin olevan hyvästä (R). 63%:n mielestä Islam ei ole sovitettavissa suomalaiseen yhteiskuntaan (R). 75%:a haluaa vähentää maahanmuuttoa, 50%:a heistä haluaa vähentää sitä paljon (I). Maahanmuutto on suurin yhteiskunnallinen ongelma (I). Suomalaisista 65%:n mielestä maahanmuutto on karannut käsistä (R). Suomalaisista 70%:n mielestä suomalainen kulttuuri on tuhoutumassa ja 61%:a ei koe Suomea enää omaksi maakseen (R). Suomalaisista 50% pitää kaikkien maahanmuutajien integroitumista epäonnistuneena ja suurin osa osittain epäonnistuneena (R). Suomalaisista 13%:a on syntynyt ulkomailla ja puolet heistä, n. 380 000, on muuttanut viimeisen 10 vuoden aikana (I)."

Aivan! Luvut eivät voi pitää paikkaansa, eiväthän? 

Oikein, luvut eivät ole Suomesta. Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ja -taustaisiin on huomattavasti positiivisempaa. Suomen lukuihin mennään ehkä myöhemmissä kirjoituksissani tarkemmin. Nämä luvut ovat poimintoja 2011 - 13 Ranskasta ja -  yllättävää kyllä, avoimen talouden, yhteiskunnan ja maailmankansalaisten - Britannian lukuja.

Alun lukujen perässä olevat (I/R)  kuvaavat joko Ranskassa tai Iso-Britanniassa viime vuosina tehtyjä tutkimuksia, tai oikeammin niiden tuloksia. 

Mitä ihmeen tekemistä Ranskalla ja Isolla-Britannialla on Suomen kanssa maahanmuuton kyseen ollessa? Kaikkihan tietävät, että maissa on kohtuullisen paljon eri kulttuureja ja ihan eri mittakaavassa. Ainakin Iso-Britannian ja erityisesti Englannin monikulttuurisuus on itsestään selvä. Ja hehän ovat juuri menestyneet siksi, koska ovat olleet niin avoimia maahanmuuton suhteen. Englantilaiset, intialaiset, pakistanilaiset, bangladeshilaiset, irlantilaiset, kenialaiset, eteläafrikkalaiset, kiinalaiset, saksalaiset, ugandalaiset... Kaikki menestymässä onnellisesti yhdessä?

Silti kevään parlamenttivaalien suuri kysymys oli saadaanko maahanmuutto lopetettua. Maahanmuutto on ollut jo vuosia suurin tai suurimpia poliittisia kysymyksiä Britanniassa tällä vuosikymmenellä ja jo aiemmin. Paikallinen Perussuomalaiset eli UKIP (Itsenäisyyspuolue), joka on asteen enemmän oikealle, sai keväällä parlamenttivaaleissa 12,9% äänistä. Äänivyöry olisi todennäköisesti ollut isompi ellei konservatiivien David Cameron olisi luvannut kansanäänestystä EU-erosta, jos he voittavat vaalit. Tällä lupauksella Cameron lunasti konservatiivien historiallisen vaalivoiton äänillä, joista iso osa olisi muutoin mennyt UKIPille.

Ja mitä ihmettä konservatiiveillä ja EU:sta eroamisella on maahanmuuttopolitiikan kanssa? Britit eivät (toki monet joka tapauksessa) erityisesti halua eroon EU:sta, mutta he haluavat niin pahasti eroon maahanmuuttajista, että ovat valmiit eroamaan (tai kansanäänestys näyttää sitten kuinka moni) EU:sta saadakseen rajat kiinni. Britit ovat hiljalleen saaneet tarpeekseen monikulttuurisuudesta. 

Euroopan suuri kansojen sulatusuuni on mennyt tukkoon, kuten muutkin vastaavat yhteiskunnalliset kokeilut. Haitat ovat hyötyjä suuremmat ja "maahanmuuttojunaa" ei saada pysähtymään sen kerran päästyä vauhtiin. Seuraukset ovat vakavia ja aika näyttää ovatko ne tuhoisia - siis kuinka tuhoisia ne ovat.

Ranska ja Englanti on nostettu tässä esiin siksi, että vastaava tulevaisuus odottaa meitä, jos 1) emme estä junan pääsyä vauhtiin ja/tai 2) pysty kontrolloimaan mihin "juna" on menossa. Junalle täytyy rakentaa raiteet etukäteen. Jälkikäteen voi vain paikkailla tuhoja ja esittää surunvalitteluja - itselleen.

Suomessa "maahanmuuttojuna"  on lähtenyt vasta viime vuosina käyntiin ja nyt kysymys juuri tällä hetkellä - pakolais/siirtolaismassojen ollessa valtavia mittasuhteiltaan ja paineen vielä suurempi - aikooko Suomi kiihdyttää, hillitä vai jarruttaa tahtia. Ranska ja Englanti ovat meille varoittavia esimerkkejä.

*****************

Tämä toimikoon alustuksena pyrkimykselle kirjoittaa sarja kirjoituksia siitä, mitä Suomen pitäisi oppia, varoa ja osata välttää koskien maahanmuuttopolitiikkaa. Se että muut ovat korostaneet libeeraalista "edistyksellisyyttään" ja meistä tuntuu, että olemme jääneet jälkeen, ei tarkoita meidän pakkoa tehdä samoja (jopa typeriä) virheitä uudestaan.

http://www.gatestoneinstitute.org/3549/britain-immigration

http://www.theguardian.com/world/datablog/2015/jan/08/french-public-opinion-charlie-hebdo-attacks