Kiitos käynnistä!
Jos pidit lukemastasi, niin palaa ihmeessä takaisin, tai laita vaikka sähköposti seurantaan
Kommentoidakin saa tai laittaa linkkejä hyödylliseen materiaaliin, kommentteihin tai postilla...miksei facebookiinkin
Blogilinkkiä ja yksittäisiä kirjoituksia saa ja on suositeltavaa jakaa, luonnollisesti

Kiitos!

torstai 1. lokakuuta 2015

Mut iskä, eikö se ole parempi kuin ei mitään

On mietitty onko ruoka riittävän hyvää lapsillemme tai pakolaisille. Tai onko se oikeanlaista ja kuinka paljon siihen käytetään rahaa.

Onko kukaan ollut lapsen urheiluseuran turnauksessa yötä ja syönyt siellä kouluruokaa? Itse olen parin vuoden aikana saanut osallistua kouluruokailuun. Simppeliä, riisuttua, mutta ajoittain todella hyvää.

Ehkä olen väärin kasvatettu ja kasvatan väärin, mutta olen oppinut ja edelleen opettanut, että ruoka ei ole poisheitettäväksi. Kaksi keskeistä tekijää ajaa tähän päätelmään: 1) taloudelliset ja 2) eettiset syyt.

"Niin moni ihminen kärsii nälästä", oli vanhempieni vastaus kysymykseen onko pakko syödä. Varmaan monella muullakin ikäiselläni. Olen ymmärtänyt, ettei tämä enää ole muodissa, mutta pidän sitä edelleen ihan yhtä validina perusteena; niin kauan kuin miljoonat kärsivät niinkin perustavanlaatuisista puutteista kuin nälästä tai janosta, ei meillä ole jäljellä mitään muuta kuin eettinen velvollisuus opetella olemaan kiitollinen joka päiväisestä leivästämme.

Mitä ruokaan tulee,  toinen lapsistani on ollut milloin mistäkin lie yliherkkä muun muassa ruuan kostumuksen suhteen ja toinen maito-muna-kala-vehnä-ohra-ruis-jne-allerginen. Koska allerginen ei lue vielä näin vaativia tekstejä, voin sanoa kaiken rehellisyyden nimissä hänen ruokiensa olevan paikoitellen lähempänä sahanpurua tai polkupyöränsisäkumia kuin ruokaa. Mutta mitä häneltä pienempänä jäämiä jäi, söin ne kaikki.

Olettaisin lasteni olevan (ja ovat) huonoja syöjiä ja kriittisiä ruuan suhteen (osin hyvällä syyllä).  Kysyin siis heiltä, jotka kelvotonta ruokaa syövät.

Haastateltava yksi (kaiken maailman ruokakököille irvistäjä)
Minkälaista ruokaa koulussa on?
Silmät alkavat säihkyä ja vastaus: hyvää, kielen lipoessa suupieltä
Ainako?
Aina, loistavaa.
Eikö mikään ole pahaa?
Yks meiän luokalla sano kerran "yöks, en syö", kun oli maksalaatikkoa.
Ethän säkään tykkää maksalaatikosta?
Naaman hakiessa mutruilusta vastausta: se on koulussa erilaista, parempaa...

Haastateltava kaksi (allergikko, jolla on pätevä syy olla skeptinen, väärä ruoka voi viedä hengen)
Minkälaista ruokaa koulussa on?
Hyvää.
Ainako?
Noo, ei ihan. Yleensä.
Jätätkö syömättä, jos ei ole hyvää?
Otan vaan vähäse vähemmä, mut syön.
 Entä jos on pahaa ruokaa?
Mut iskä, eikse ole parempi kuin ei mitään...ja toisilla ei oo ollenkaan


Oma mielipide. Jos ruokaa laitetaan tuhansille, olisi melko outoa, jos jokainen saisi jokaisella kerralla juuri mitä haluaa - tai edes parina päivänä viikossa. On heitelty ilmaan ajatuksia, että pakolaiset ovat osoittaneet meille, kuinka huonoa ruokaa meillä on kouluissa ja muissa laitoksissa tai kuinka pitäisi ottaa heidän tarpeensa paremmin huomioon.

Itse väittäisin, että ongelmia on vain kaksi: 1) huonosti kasvatetuilla lapsilla on asenneongelma, jonka suhteen heidän vanhempiensa tulisi tarkkailla kasvatustaan ja kotitoimia ja 2) huonolla asenteella liikkeellä olevia aikuisia.

Laitosruoka ei ole eikä sen ole tarkoitus olla gourmet-elämys. Se täyttää perustarpeet. Ehkä ensi kerralla, kun ei kelpaa, pitäisi miettiä niitä syyrialaisia lähi-idän leireillä, joilla ei välttämättä ole yhtään ateriaa päivässä - heitä riittää miljooniksi

Ps. Myönnän toki, että laitosruu'issa voi olla maantieteellisiä eroja, mutta Jyväskylässä ruoka on hyvää kouluissa ja päiväkodeissa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti