http://yle.fi/uutiset/filosofi_timo_airaksinen_vaalivoittajien_uskonnollisuutta_ei_ole_nostettu_esiin/7941844
Filosofi - siis aivan FILOSOFI. Alkuperäiseltä nimitykseltään "viisauden rakastaja". Filosofi Timo Airaksinen liittyi hiljattain uuden polven töräyttelijöiden pitkään ja kasvavaan jonoon. Töräytyksiksi lasken ääneen lausutus ilmaukset, jotka olisi viisaudessaan pitänyt pitään mölinöinä mahassaan.
Filosofin virkahan on olla mahdollisimman puolueeton - se viisas - ja varovainen sekä pohdiskeleva kannanotoissaan. Kaikessa viisauden rakastamisessaan Airaksinen kuitenkin töräyttää hyvän ja oikean (eettisen) olevan sitä, mitä jostain ihmeellisestä syystä on alettu kutsua suvaitsevaisuudeksi (vai oliko se niin, että alkuun oli suvaitsevaisuutta, mutta sitten suvaitsevaiset ajattelivat käyttää sitä aseena muutoin ajattelevia vastaan) ja kaiken mikä on perinteistä, on tietenkin filosofin (aivan, sen viisauden rakastajan) mielestä varmaankin pitkän eettis-moraalisen pohdiskelun jälkeen oltava väärin ja pahaa.
Filosofi siis on varma, että uskonto on pahasta, kuten menneisyys, perinteet ja maaseutu ainakin. Eli urbaaniliberalismi on ainoa oikea tie. Ja muuten. Kansa äänesti hieman toisin. Hmm.. Tekisi mieleni kysyä filosoofilta mitä mieltä hän on demokratiasta. Haluaisin nimittäin todella tietää? Jos se mitä "me" edustamme on arvoliberaalia suvaitsevaisuutta ja "muut" Kehä III:n ulkopuolella ovat aina väärässä ja suvaitsemattomia, mutta "muut" voittivat demokraattiset vaalit, on tästä todennäköisesti Airaksisen logiikalla tultava kehäpäätelmään (väkisin väännetty tarkoituksella), että demokratia on suvaitsematon eikä sitää voida suvaita, hyväksyä, se on paha ja väärässä.
Ja lopulta on tultava johtopäätökseen, että valta on annettava Platonin idean mukaisesti filosofikuninkaille (tai ainakin oligargialle). Ja Platon sentään vaikutti isossa kaupungissa, jonka takia hän varmaan onkin ollut niin viisas, että on sitä rakastanutkin, siis omaa viisauttaan. Pieni dilemma Airaksiselle jää: Platon eli palttiarallaa 2400 vuotta sitten eli aktuaalisesti hän eli menneisyydessä (näin ehkäpä myös moni muukin Airaksisen oppi-isistä, filosofeista), joten onko mahdollista, että menneisyydessä on elänyt viisautta tai viisaita ajatuksia. Siinäpä vasta kysymys...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti