Keski-Suomen synkkien sankkojen metsien ja järvien seassa jossain jonne
todella harva suomalainen ikinä eksyy, sijaitsee kyläpahanen nimeltä Kyyjärvi.
Liekö nimi suomalaiset sieltä karkottanut...
Kyyjärvi tekee tällä hetkellä jonkin sortin Suomen historiaa meidän
kohdatessa globaalin maailman yhden suurimmista uhista: maahanmuuton.
Iltasanomat uutisoi Kyyjärven ja kyyjärveläisten rakastuneen vielä vuosi sitten
kovastikin karsastamiinsa pakolaisiin.
Kyyjärvi. 1 400 asukasta, joista 33% 65-vuotiaita tai vanhempia.
Kuolemaantuomittu kylä siis, henkitoreissaan.?
Nyt Kyyjärvellä on kuitenkin tapahtunut pienimuotoinen ihme: pakolaiset
uhkaavat pelastaa kylän. Siis kyllä, pakolaiset.
Forssassa, Nurmijärvellä ja muualla on ollut väkivaltaisia yhteenottoja
suomalaisten ja pakolaisten kesken. Maahanmuuttokriitikot ja suvakit ovat
keskustelupalstoilla toistensa kurkussa sellaisella innolla, että tuntuu
suvakkien ja mamukriittisten välit olevan huomattavasti huonommalla tolalla ja
suuremmassa vihassa kuin mamukriittisten "viha" pakolaisia kohtaan.
Pakolaiset ovat - väitän Kyyjärvestä huolimatta - uhka, vaikkeivät suoraa
uhkaa muodostaisi. Uhka koostuu kotouttamisen ongelmista - Suomella taas ei
oikein ole tältä saralta mainittavaa kokemusta. Ja monissa niissäkin maissa,
joilla kokemusta on, ovat tulokset sangen huonoja.
Kyyjärven vastaanottokeskus aiottiin lopettaa, mutta Kyyjärveläiset eivät
tähän suostuneet; addressin kanssa lähdettiin Helsinkiin ja nyt näyttää siltä,
että pakolaiset saavat jäädä Kyyjärvelle.
Selvä. Mitä sitten? Maahanmuutto ja etenkin pakolaiskriisi kriittisenä minua
kiinnostaisi nyt suunnattomasti, miten Kyyjärvellä on pystytty näin
positiivisiin tuloksiin; mm. 20 pakolaista saanee töitä paikalliselta
betonitehtaalta, joka on kärsinyt työvoimapulasta.
Jos tähän pystytään Kyyjärvellä, niin miksei muualla?
Paikallisten mukaan syy on mm:
"Syy on yksinkertainen. Tulokkaat ovat työteliäitä ja
ystävällisiä. Yhtään turvapaikanhakijan tekemää rikostakaan ei Kyyjärvellä ole
kirjattu."
Tähän en kuitenkaan usko, en edes halua uskoa. Ettäkö kaikki ahkerat sattuivat
juuri Kyyjärvelle? Rikoksista taas ei ehkä 75 ihmisen otoksella voi paljoa
sanoa. Pienillä paikkakunnilla rikoksia tehtäneen kuitenkin normaalistikin
huomattavasti vähemmän.
Todella toivon, että Iltasanomien juttu on totuudenmukainen ja kotoutuminen
on aidosti alkanut loistavasti. Ymmärrän toki kunnan päättäjien halun pitää
pakolaiset. Ainakin lyhyellä aikavälillä se lienee näin pienelle paikkakunnalle
melko tuottoisaa ja kaiken mennessä hyvin saattaa olla pelastamassa kylää. 75
pakolaisen 60€ per päivä ylläpitohan tekee 1,6 miljoonaa euroa...Melkoinen
rahasampo kaikkien rahojen jäädessä syrjäiseen kylään. Nyt, jos edelleen
parikymmentä heistä on saamassa töitä, niin muuttuu vain paremmaksi.
Sitten se kiperä kysymys: Miksi? Tai, Miten?
Jos minä olisin päättävissä tehtävissä maahanmuuttovirastossa tai muissa
kytköksissä olevissa, lähettäisin hetimiten vähintään parikymmentä opinnäytetyötä
aloittelevaa ammattikorkeakoululaista palkalliselle tutkimusmatkalle selvittämään,
miten täällä on näin päässyt käymään. Jos hieman jostain rutistaisi enemmän
rahaa, niin muutaman ihan kokeneemmankin tutkijan.
Me tarvitsemme näitä tarinoita lisää. Paljon näitä. Jokainen tällainen
tarina säästää pienemmän tai isomman siivun valtion lähes miljardin
vuosikuluista, jotka pakolaiskriisi aiheutti. Jos voisimme monistaa Kyyjärveä,
niin voisimme myös pelastaa aidosti nämä pakolaiset ilman, että he ja heidän
jälkeläisensä syrjäytyvät toisen luokan kansalaisiksi.
Itse heitän pari ajatusta, jotka juttu herätti. Ensinnäkin pakko. Pienellä
paikkakunnalla on aina hieman enemmän pakko kaikkien tuntiessa toisensa. Olen
ymmärtänyt ja tulkinnut niin.
Toisen heitti eräs haastatelluistakin. Perheet asuvat eri puolilla. Olen
ehdottomasti sitä mieltä, että pakolaiset olisi "pakotettava"
hajalleen, jotta heidän olisi tultava toimeen ja opittava tämän maan tavoilla,
ja luonnollisesti oppiakseen kielen.
